Koivu on Suomen kansan keskuudessa tärkeä kasvi. Koivunmahlaa juodaan keväisin virkistykseksi ja kesällä koivun tuoreista oksista valmistetaan saunavastat.

Koivun lehtiä lisätään teehen ja nautitaan verta puhdistavana, virtsaneritystä lisäävänä ja verenpainetta alentavana rohtona. Kansan keskuudessa koivupuun tuhkasta on valmistettu juomaa ja nautittu syövän hoidoksi.

Alkukesällä koivun lehtiä voi käyttää tuoreena mm. salaatteihin. Kesällä kannattaa kerätä tuoreita koivun lehtiä ja kuivata niitä teesekoituksia varten. Parasta lehtien keräysaikaa on touko-kesäkuu. Koivua käytetään teen ainesosana mm. nestettä poistavan vaikutuksen vuoksi. Vaikutus on voimakas, joten koivunlehtiteetä ei pidä juoda yhtäjaksoisesti useita päiviä.

Koivun lehdet ovat hyvin c-vitamiinipitoisia – rauduskoivun lehdissä on noin kolmannes enemmän C-vitamiinia kuin hieskoivun lehdissä. Koivunlehdissä on myös A-vitamiinin esiastetta sekä B2 ja B3 -vitamiineja. Pitoisuudet laskevat lehtien vanhetessa ja niitä kuivattaessa. Parhaiten C-vitamiini säilyy nopeassa tehokkaassa kuivauksessa.

Koivunlehtiteetä voi tehdä kuivatuista tai tuoreista lehdistä, laita lehtiä kannuun/pannuun ja kaada kiehuvaa vettä päälle. Anna hautua 2-3 minuuttia ja nauti.

Lähteet:
Lintulan luostarin Yrttiopas
Wikikko